Työura vie eteenpäin

Sananlaskussa sanotaan, että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Itse olen kyllä eri mieltä. Olen ollut erinomaisessa työpaikassa viimeiset 3 ja puoli vuotta. Nyt kuitenkin on tullut aika lähteä eteenpäin ja antaa muille mahdollisuus jatkaa hommiani. Muutaman päivän päästä en ole enää ammattiliiton opiskelija-asiamies vaan Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava. Moni on ihmetellyt valintaani jatko-opiskella, kun olen ollut muualla kuin yliopistolla töissä jo viimeiset 5 vuotta. Ajattelin nyt kertoa miksi valitsin tieni näin. 

Olen hokenut useamman vuoden ihmisille, että elämässä kannattaa olla tavoitteita. Tarvoitteet voivat olla mitä vain, mutta niiden on tarkoitus motivoida omia päätöksiä ja tekemisiä. Esimerkiksi opiskelijoille opetan tätä paljon, jotta he ottaisivat selvää siitä, että mihin haluavat mennä töihin tulevaisuudessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tietää, mitä haluaa tehdä, niin sitä paremmin omat opinnot voi kohdentaa tätä tavoitetta varten. Itsekin jouduin miettimään paljon tätä asiaa. Mitä oikeastaan haluan tehdä isona?

Vastaus oli kuitenkin ilmiselvä. Keksin sen silloin kun vaihdoin pääaineen tähtitieteestä ympäristöfysiikkaan. Tähtitieteessä on olemassa leikkimielinen sanonta:"Kaikki, mikä on kuuta lähempänä, on triviaalia". Näin ei tietenkään ole. Tämä vain kertoo ehkä enemmän siitä, mihin tähtitiede keskittyy eli maan ulkopuolisiin asioihin. Itselläni kasvoi halu ymmärtää maailmaa ja sen ilmiöitä kuten ilmastonmuutosta. 

Samalla kun oma opintoala vaihtui, niin kasvoi myös into vaikuttaa asioihin. Olin toiminut useamman vuoden jo opiskelijapolitiikassa ja siellä opin poikkitieteellisyyden tärkeyden. Usein edes samaa asiaa eri näkökulmasta tutkivat alat eivät kommunikoi keskenään ja tieto pysyy hyvin pienen ryhmän sisällä. Ympäristökysymysten ratkaisemiseen tarvitaan siis myös poikkitieteellistä osaamista sekä ymmärrystä puhua eri alojen "kieltä". 

Päädyin tekemään gradua Suomen energialähteiden riskianalyysistä. Samasta aiheesta jatkan nyt väitöskirjaa. Haluan olla vielä energia-asiantuntija, joka pystyy puhumaan yleisölle kuin yleisölle. Haluan olla uskottava fyysikko. Haluan, että päättäjät uskovat tutkimuksen täykeyteen ja haluan olla viemässä heille tätä viestiä. Olen kuitenkin vielä ihan lapsenkengissä tietämykseni kanssa. Mitä enemmän opiskelen sitä vähemmän tunnun asiasta tietäväni. Siksi haluan opiskella lisää. 

Minä taistelemassa lohikäärmeitä vastaan. 

Samalla kuitenkin ahdistus kasvaa. Ahdistus siitä, mitä maapallolle tapahtuu. Ahdistus teollistumisen vaikutuksista kehitysmaissa. Ahdistus ihmisten välinpitämättömyydestä. Ahdistus argumenteista kuten "miksi meidän pitäisi tehdä mitään kun ei muutkaan". Ahdistus siitä, että tulevilla sukupolvilla ei ole enää näitä ongelmia, koska tulevia sukupolvia ei ole. Ja ahdistus siitä, että olen vain yksi pieni ihminen, joka yrittää taistella lohikäärmeitä vastaan.  

Tämä ahdistus ei kuitenkaan saa koskaan liian kovaa otetta. En anna sen saada. 

Uskon vakaasti, että luonnontieteet tarjoavat tärkeää tietoa maailman ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja siksi niiden painoarvoa myös päätöksenteossa pitäisi kasvattaa. Tämä on ensisijainen motiivini lähteä tekemään väitöskirjaa. Haluan tehdä tieteestä ihmisille helpommin lähestyttävää. Haluan myös, että tulevilla sukupolvilla on maailma, jossa voi opiskella ja vaikuttaa samalla tavalla kuin itse olen voinut. 

Se, mitä haluan tehdä isona, on ollut itselleni selvää jo useamman vuoden. Haluan pelastaa maailman.

Tai jos totta puhutaan niin maailma ei ole menossa minnekään. Se on selvinnyt lukuisita jääkausista, ilmastonvaihteluista, meteoriitti-iskuista ja luonnonkatastrofeista. Maapallo kyllä pärjää. Haluan pelastaa ihmiskunnan!

Edarivaalit taas kerran

Julkaisin tämän tekstin kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran  ja se on edelleen ajankohtainen pienellä päivityksellä.

Taas on se aika. Ihmisten fb-statukset kiertävät yhden aiheen ympärillä ja miljoona erinäköistä ja kokoista faniryhmää tuntuu ilmestyvän kuin sieniä sateella. Kyseessä on edarivaalien syksy.

Ylioppilaskunnan edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Se koostuu 60 hengestä, jotka haluavat enemmän tai vähemmän vaikuttaa ylioppilaskunnan tulevaisuuteen. Osalle se saattaa olla ponnahduslauta tulevalle poliittiselle uralle ja osalle kiva CV-merkintä. Joka tapauksessa edustajisto on hyvin sekalaista sakkia ja niin sen pitääkin olla.

Edustajisto on kuitenkin aika nopeasti jo nähty juttu. Itse toimin edustajistossa kaksi kautta eli neljä vuotta. Tässä ajassa ehti tehdä oikeastaan kaiken mitä edustajistolla on tarjota. Kaikki on kiinni omasta aktiivisuudesta. Siinä ajassa moni ehtii toimia HYY-yhtymän tytäryhtiöiden hallituksissa (kuten unicafe), edustajistoryhmänsä puheenjohtajana, hallintoneuvostossa ja HYYn hallituksessa. Nämä paikat kasvattavat omaa kokemusta ylioppilaskunnan maailmasta mutta jossain vaiheessa jokaisen vaan täytyy tajuta sanoa hommalle stoppi. Edustajistossa usein äänessä ovat juurikin nämä vanhat toimijat, jotka ovat HYYtyneet pois tavallisen opiskelijan arjesta ja osaavat ulkoa kaikenmaailman tavoiteohjelmat ja strategiat. Jokaisessa järjestössä on varmaan näitä vanhoja toimijoita, joiden suusta kuulee "ennen oli kunnollista, nyt ei ole kunnollista" - tyylisiä kommentteja.

Ei sillä että kokemuksesta haittaa olisi, mutta juurikin se yksi vahvuus, mikä ylioppilaskunta-aktiiveilla on, on uudistumiskyky.Uudet vastavalitut edaattorit puhkuvat vielä intoa ja halua pelastaa maailma. Innostusta ei saisi tappaa niin pitkään kun sitä vielä riittää. Antaa siis uusien rauhassa keksiä uusia ideoita.

Tällä kirjoituksellani oli pointti. Katsoin läpi edustajistovaalien ehdokaslistat. Lähes jokaisesta vaaliliitosta (vanhoista, jotka ovat olleet edarissa) löytyy tyyppejä, joita ei aivan varmasti kiinnosta kyllä enää pätkän vertaa istua HYYn edustajistossa. Löytyy vanhoja HYYn hallituslaisia, kaupunginvaltuutettuja, eduskuntavaaliehdokkaita, työelämään siirtyneitä henkilöitä  ja muutenkin jo hyvin pitkän uran edustajistossa tehnyttä porukkaa.

Nyt jokainen äänestäjä saa miettiä ihan oikeasti, että onko näillä henkilöillä enää aikaa/motivaatiota haluta puhtaasti HYYn edustajistoon?

Oikeasti vastaus tähän kuuluukin että ei, en vain usko että kukaan myöntää tätä. Nämä henkilöt ovat lähteneet ehdolle "keräämään ääniä". Itse koen tämän äänestäjien ja itsensä pettämisenä jos on ehdokkaana edariin, vaikka ei sinne enää haluaisi tai tietää, ettei pysty enää antamaan sille niin paljon aikaa kuin se vaatisi.  On tietenkin ihailtavaa, jos henkilöt, jotka ovat oikeasti jo siirtyneet pois työelämään muihin hommiin, haluavat tuoda oman osaamisensa HYYn käyttöön. En kuitenkaan usko että tämä pätee kaikkien kohdalla. Usein kyseessä on vain periaate "tuu ehdolle keräämään ääniä, ei sun tarvii enää tehä mitään" tai "haluan vielä tehdä jotain hyvää ryhmäni hyväksi, joten olen ehdolla vielä kerran keräämässä ääniä".

Edustajistovaalit ovat nyt ja kannustankin kaikkia äänestämään edarivaaleissa. Mutta harkitkaa nyt tarkkaan onko järkevää äänestää tyyppiä, joka on istunut jo edustajistossa yhtä monta vuotta kuin mitä tutkintovaatimukset määrittelevät ihmisen tavoiteopiskeluajaksi. Äänestäkää niitä, jotka vielä puhkuvat intoa ja voivat saada jopa jotain innovatiivisia ja uusia ideoita.

Älä äänestä vanhaa partaa, äänestä uudistumisen puolesta!

Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni. Tehkää te omat johtopäätökset.

Olen ehdolla YKL:n valtuustoon!

Olen varmaan nyt kasvanut aikuiseksi (heh), kun ylioppilaskunnan vaalit ovat vaihtuneet ammattiliiton vaaleihin. Mikään ei ole kuitenkaan muuttuunt omassa innostuksessa viedä asioita eteenpäin. Kerron nyt vähän, että miksi haen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton valtuustoon ensi kaudeksi.

YKL

Olen ollut mukana YKL:n valtuustossa jo tällä kaudella opiskelija-asiainhoitajan roolissa. Olen nähnyt miten valtuusto toimii (ja ei toimi) ja se, mikä pistää silmään on, että valtuusto tarvitsee nuorta sukupolvea mukaan. Tälläkin kertaa valtuustoon hakijoiden keski-ikä on 48 vuotta. Alle 30-vuotiaita hakijoita on minun lisäkseni Miiro Jääskeläinen, jonka kanssa olen toiminut YKL:n opiskelijatoimikunnassa useamman vuoden. Nyt haluamme yhdessä tuoda tuoretta näkökulmaa myös valtuuston puolelle. YKL:n tulee profiloitua vahvasti ympäristöalan edunvalvojaksi, joka ajaa myös nuorten vastavalmistuneiden asiaa. YKL:n valtuusto on muutakin kuin kumileimasin tilinpäätöksille ja vuosikokouksen asiakirjoille!

Nuoret ja vastavalmistuneet

Nuoret on helppo unohtaa työelämäasioissa ja tämä johtuu siitä, että he eivät ole mukana päättävissä elimissä. Nuorten vastavalmistuneiden työura on täysin erilainen kuin lähempänä eläkeikää olevin työntekijöiden ura. Pätkätyöt, osa-aikaisuudet ja määräaikaisuudet ovat arkea nuorille ja etenkin ympäristöalalla nuoren maisterin on hyvin vaikea päästä heti kiinni hyviin töihin. Bioalalle lama on iskenyt pahimmin ja myös ammattiliiton pitää ottaa vastuuta näiden nuorten työllistymiseen. Ei ole mitään järkeä, että kouluttaudutaan ensin vaikka biologiksi, jonka jälkeen joudutaan etsiä kokonaan uusi koulutus ammattiin, josta saa töitä. Koulutusmäärien pitää vastata työelämän tarvetta, jolloin jokaiselle valmistuneelle löytyy myös töitä. 

Opiskelijatoimikunnan kanssa tutustumassa geologin työhön Olkiluodossa.

Työelämätaitojen lisääminen

Työhöni on kuulunut paljon reissaamista sekä luentojen pitämistä eli olen tutustunut eri puolella Suomea opiskeleviin tuleviin ympäristöasiantunijoihin. Luentoja pitäessäni olen huomannut, että yliopisto ei auta juurikaan opiskelijaa valmistautumaan työelämään. Työelämätaitojen opetus jää hyvin niukaksi ja pitämäni kesätyöluennot voivat olla ainoita konkreettisia neuvoja antavia luentoja koko opiskelijan yliopistoaikana. Työelämätaitojen lisääminen yliopistoissa on erityisen tärkeää, jotta vastavalmistunut tietää heti miten töitä kannattaa lähteä hakemaan. 

Oulussa pitämässä luentoa työnhakuasiakirjoista

Minä

Itse olen koulutukseltani filosofian maisteri, pääaineena ympäristö- ja aerosolifysiikka. Aloittelen nyt jatko-opintoja Kumpulassa ja siirryn vuodenvaihteessa sinne töihin. YKL:n opiskelija-asiainhoitajan tehtävät ovat antaneet minulle paljon ja olen ollut mukana niin YKL:n opiskelijatoimikunnassa, hallituksessa ja valtuustossa sekä Akavan opiskelijavaltuuskunnassa ja muissa opiskelijavastaavien verkostoissa. Lisää kokemuksestani muissa järjestöissä kuten ylioppilaskunnassa voi lukea tuolta yläpalkista. Koska tunnen YKL:n ja Akavalaisen kentän hyvin, en haluaisi jättää työtä nyt kesken vaan jatkaisin mielelläni vaikuttamista tulevana vuotena YKL:n valtuuston puolella. En pelkää puhua ja voitte olla varmoja, että otan esiin asiat kuin asiat. 

Haluan mukaan YKL:n valtuustoon ja tarvitsen siihen apua. Kerro siis kaikille tutuille ympäristöalalta, että tässä on erinomainen ehdokas! 

Numero 71! 

http://www.ykl.fi/fi/liitto/valtuusto

Työpaikkani haussa

Joskus tulee tehtyä jänniä asioita kuten viikonloppuna kun kirjoittelin työpaikkailmoitusta omaan työpaikkaani. Tässä tulos

http://ykl.fi/fi/ajankohtaista/2014/10/ymp%C3%A4rist%C3%B6asiantuntijoiden-keskusliitto-hakee-uutta-opiskelijatoiminnan

Olen siis vaihtamassa työpaikkaa muutaman kuukauden päästä. Kerron uudesta paikasta myöhemmin lisää. Nyt kuitenkin kaikki voivat hakea opiskelijakoordinaattorin paikkaa YKL:stä.

Unelmatyöstä unelmaeläkkeeseen

Tänään keskustelu on vellonut paljon työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvottelujen ympärillä. Akava käveli eilen ulos neuvotteluista, koska ei kokenut saavansa jäseniään tyydyttävää ratkaisua aikaan. Tästä voi lukea lisää täältä ja täältä.

Monille nuorille tämä eläkeratkaisu ei kuitenkaan merkitse oikein mitään. Usko siihen, että tämä ratkaisu oikeasti pitäisi seuraavat 30 vuotta, on heikko. Moni on kertonut, ettei usko koskaan pääsevänsä eläkkeelle ja tämän takia aloin miettiä, että millainen olisi oma unelmaeläkeeni. 

Pohditaan ensin sitä, mikä on unelmatyö. Annan työssäni paljon palautetta CV:istä ja työhakemuksista etenkin opiskelijoille. Olen tämän vuoden aikan lukenut varmaan sata CV:tä ja varmaan enemmänkin hakemuksia, koska moni lähettää useamman hakemuksen kommentoitavaksi. Näissä hakemuksissa on yksi asia, joka pistää silmiin nyt enemmän kuin 3 vuotta sitten, kun aloitin tässä hommassa. Se on yksi sana: unelmatyö.

Unelmatyö on asia, joka on hiipinyt lähes jokaiseen työhakemukseen. Lähes poikkeuksetta hakemuksissa toistuu tuo sana ja aina henkilö on hakemassa juuri sitä unelmatyöpaikkaansa. Valitettavasti tämä, että jokainen työnhakija ilmoittaa juuri tämän työn olevan oma unelmatyö vie siltä sanalta tietenkin painoarvoa pois. Unelmatyötä voidaan koittaa määritellä jonkin verran.

Unelmatyö on väkisin suhteessa työkokemukseen. 15-vuotiaan unelmatyö on täysin erilainen kuin 30-vuotiaan eli unelmatyö on aina suhteutettu omaan kokemukseen. Unelmatyö siis vaihtelee.

Uskoisin myös, että unelmatyössä yhdistyvät henkilön arvot sekä kyvyt eli unelmatyö on sellaista, mitä haluaa tehdä sen takia, kun uskoo sen olevan tärkeää.

Unelmatyö on myös sellaista, jossa pääsee hyödyntämään oppimaansa eli koulutusta vastaavaa työtä. Työssä oppii uutta ja voi kehittyä eteenpäin.

Jos nämä kaikki ehdot toteutuvat niin ainakin vielä tällä nuoruuden viattomalla kokemuksella uskallan sanoa, että unelmatyössä viihtyy myös pidempään. Tällöin alan ihmetellä hinkua eläkkeelle jo 55 ikävuoden jälkeen. Eihän siinä ole työuraa takana vielä kuin vasta pari vuosikymmentä.

Jos unelmatyö vaihtelee oman kokemuksen ja mielenkiinnon mukaan niin luultavasti vaihtelee myös unelmaeläke. Onko unelmaeläke muuta kuin tietty määrä rahaa?

Mielestäni on. Unelmaeläke koostuu samoista asioista kuin unelmatyö. Se on asioiden mahdollistamista. Unelmaeläkkeellä saan jatkaa myös asioita, joiden parissa viihdyn niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Unelmaeläkkeelläkin voi kokea tekevänsä jotain merkityksellistä ja olevansa tärkeä osa koneistoa. 

Yksi esimerkki unelmaeläkkeestä olisi tietynlainen osa-aikaeläke, joka mahdollistaisi tietynlaisen työskentelyn sekä sosiaalisen piirin. Se huomioisi sen, että ihmiset vanhenevat ja eivät jaksa enää samalla tavalla kuin vastavalmistuneet. Se ei kuitenkaan poistaisi ihmisten intoa tehdä töitä oman alan parissa. Yleensäkin downshiftaus työuran loppupäässä voi hyvin pidentää aikaa, jonka jaksaa olla töissä. 

Työelämä muuttuu kuitenkin jatkuvasti ja nykyään työn tekeminen ei ole enää sidottu yhteen paikkaan, vaan etätyömahdollisuudet kasvavat. Myös työsähköposteja luetaan helposti vapaa-ajalla ja työpuheluihin vastaillaan kesken lomankin. Työ ja vapaa-aika alkavat helposti sekoittua. Itse olen jo oikeastaan tottunut siihen, että hoidan työasioita melkein mihin aikaan tahansa esimerkiksi facebookin kautta. En usko, että tilanne tulee palaamaan toimistotyöaikaan vaan työn ja vapaa-ajan raja tulee häljymään vielä enemmän. Tämän vuoksi onkin vaikeaa ajatella tilanne, jossa henkilö, joka on tehnyt tällaista työtä 40 vuoden ajan yhtäkkiä lopettaa työnteon ja lähtee eläkkeelle. Työ on enemmän osa elämää. Ja jotenkin minua ei haittaa ajatus siitä, että näin on, koska työ on myös osa sosiaalista piiriäni. 

Itse ainakin toivoisin voivani tehdä työtä niin pitkään kun vain jaksan ja intoa riittää. Elinajanodote on ikäiselläni naisella reilu 80 vuotta, joten tilastollisesti elän vielä noin puoli vuosisataa. Toivon voivani käyttää tämän koko ajan jotenkin hyödyksi ja siksi eläkkeelle pääsy kuullostaa jotenkin oudolta ajatukselta. Ikään kuin joutuisin koko ikäni odottamaan vain ja ainoastaan eläkkeelle pääsyä.

En kuitenkaan halua, että työelämään nähdään tällaisena paikkana, vaan haluan, että se on monille juurikin sitä unelmatyötä, jossa viihtyy ja jota haluaa tehdä. Tiedän, että puhun pitkälti omasta näkökulmastani eli korkeakoulutettuna sekä hyvin varmasti paljon asiantuntijatyötä tekevänä. Koska paljon tästä työstä on ajatustyötä niin uskon voivani tehdä sitä myös hyvin pitkään. On kuitenkin kaikkien etu, että työelämässä viihtyy, oli työ mitä tahansa. Tärkeänä asiana pidän myös sitä, että työntekijöiden terveydestä huolehditaan myös enneltaehkäisevien keinojen kautta, eikä vasta sitten kun vahinko on jo sattunut. Tämä koskee kaikkia työntekijöitä

Unelmaeläke on myös sellainen. Unelmaeläkkeellä huolehditaan edelleen ihmisten terveydestä ja mahdollistetaan myös työnteko ihmisen omissa rajoissa. Jokainen on yksilö ja toiset 80 vuotiaat ovat paljon paremmassa kunnossa kuin toiset 60 vuotiaat. Siksi on vaikea nähdä että eläkeratkaisussa löytyisi yksi oikea malli, joka sopii kaikille kaikilta eri aloilta tulleille eläkeläisille.

Luulen myös, että oman sukupolveni, joka on kasvanut nyt tietokoneiden parissa, eläkeaika on hyvin erilainen jo siitä syystä, että maailma on muuttunut pienemmäksi ja ihmiset tulleet helpommin tavoitettaviksi. Unelmaeläkkeellä myös tekniikka pelaa paremmin ja toimii ihmisten välisen tiedon välityksessä. Se myös auttaa päivittäisissä rutiineissa.

Unelmaeläke on kuitenkin vielä vain unelmaa. Sitä ei haeta samalla tavalla kuin unelmatyöpaikkaa. Unelmaeläke syntyy vähitellen kun saamme yhdessä keksittyä ratkaisuja muuttuvan yhteiskunnan eri tilanteisiin. Tämän hetken eläkeneuvottelujen tulos oli mitä oli, seuraava voi taas olla erilainen. Onneksi on vuosikymmeniä aikaa.

Sitä unelmaeläkettä odotellessa....

Valmistuin maisteriksi

Valmistuin viime perjantaina filosofian maisteriksi. Summataanpa opiskeluaikaa:
- Tein kandin tutkinnon tähtitieteestä sivuaineina fysiikka ja menetelmätiede.
- Vaihdoin pääaineen aerosoli- ja ympäristöfysiikkaan, josta nyt valmistuin maisteriksi.
- Sivuaineita tein geofysiikasta ja ympäristöfysiikasta ja -kemiasta.
- Gradun tein Suomen energialähteiden riskianalyysistä. Se on luettavissa täältä. Arvosanaksi sain eximian.

Promovoitu maisteri

- Meni melkein 10 vuotta eli ei todellakaan mennyt tavoiteaikaan.
- Olen ollut yhtejaksoisesti töissä parin kuukauden taukoja lukuunottamatta vuodesta 2009.
- Minulla on siis valmistuessani takana 5 vuotta työkokemusta ja lukematon määrä järjestökokemusta. Olen mm. osallistunut useisiin opintotuki mielenosoituksiin, ollut lakittamassa Mantaa ja tavannut presidentin. Kaikkea siis on mahtunut mukaan.  
- Olen saanut vahvat verkostot opiskelijaliikkeen sekä ympäristöalan toimijoista kaikkialta Suomesta.
- Päivääkään en kadu :) Kaikki aika oli hyvin käytettyä ja tarvittavaa, jotta nyt tiedän mitä haluan tehdä työelämässä. Kiitos kaikille tähän pitkään prosessiin osallistuneille!

Hyvän harjoittelun käytännöt

Kevät on mennyt ja kesätöitä on tullut monille. Katseet kääntyvät kuitenkin työmarkkinoilla jo kohti syksyä. Luin tänään jälleen kerran ilmoituksen harjoittelupaikasta.

"Luonto-Liitto hakee työharjoittelijaa: Älä osta mitään -päivän koordinaattori syksyksi 2014

Luonto-Liitto etsii innokasta ja organisointitaitoista harjoittelijaa vastaamaan vuoden kulutuskriittisen kohokohdan, Älä osta mitään -päivän järjestelyistä syksyksi 2014. Päivää vietetään tänä vuonna 28.11. Harjoittelijan tehtävät painottuvat viestintään ja tapahtumakoordinointiin. Harjoittelu kestää noin neljä kuukautta ajalla 1.9.–31.12.2014. Harjoittelun aloitus- ja lopetuspäivämäärästä sekä viikottaisesta työajasta voidaan neuvotella.


Harjoittelija suunnittelee valtakunnallisen ÄOM-kampanjan ja vastaa sen toteutuksesta yhteistyössä muun viestintätiimin kanssa. Hän etsii yhteistyökumppaneita ja aktivoi vapaaehtoisia eri puolilla Suomea toteuttamaan teemapäivänä tapahtumia.
Harjoittelijalta odotetaan kiinnostusta ympäristö- ja kulutuskysymyksiä kohtaan. Arvostamme kokemusta järjestötoiminnasta ja/tai tapahtumien järjestämisestä. 

Etsimme ensisijaisesti ympäristöalan, viestinnän tai yhteiskuntatieteiden opiskelijaa, joka voi yhdistää harjoittelun opintoihinsa. Huomioimme kuitenkin myös esimerkiksi harrastuneisuuden tai järjestötoiminnan kautta pätevöityneet hakijat.

Harjoittelu voi olla sopimuksen mukaan osa- tai kokopäiväistä. Työskentely tapahtuu Luonto-Liiton toimistolla Helsingin ydinkeskustassa. Luonto-Liitto ei maksa harjoittelusta palkkaa."

Paikka näytti hyvältä kunnes pääsee tuohon viimeiseen lauseeseen. Taitaa olla jälleen aika käydä läpi hyvän harjoittelun käytännöt niin, että niistä hyötyvät sekä opiskelija, oppilaitos että työnantaja.

Akavan opiskelijoilla on olemassa hyvät suositukset siitä, millainen harjoittelupaikan pitäisi olla. Käytännöt on listattu työpaikalle, opiskelijalle sekä korkeakoululle. Kannattaa tutustua näihin. Otetaan näistä kohdista tärkein kohta tähän esille:

"Työsuhteeseen rinnastettavasta harjoittelusta maksetaan palkkaa, joka täyttää vähintään työssäoloehdon tai on työehtosopimuksen mukainen."

Harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijaa työelämään, mutta ei toimia muun työntekijän korvikkeena. Tästä ilmoituksesta voitaisi hyvin ottaa harjoittelija-sanan pois ja käyttää vain tuota koordinaattoria. Tällöin ilmoitus vastaa täysin ihan normaalia työpaikkailmoitusta (jos ei huomioida tuota viimeistä lausetta). Harjoittelun ei kuitenkaan kuuluisi sisältää vielä normaaliin työhön verrattavia vastuita vaan harjoittelussa harjoittelijalla pitää olla aina ohjaaja ja tarkkaan rajatut työtehtävät. Jos harjoittelussa oleva työmäärä vastaa täysin normaalin työntekijän työpanosta, niin paikasta kuuluu maksaa palkkaa. 

Uskon, että tämä paikka on verkostoitumisen ja työelämävalmiuksien suhteen erinomainen. Kuitenkin paikassa edellytetään harjoittelijalta koko vastuuta tapahtuman tuottamisesta sekä yhteistyökumppanien rekrytoimisesta. Tämä ei vastaa palkattoman harjoittelun käytäntöä, jossa harjoittelijan pitää voida olla harjoittelija eikä itse vasuussa koko tapahtumasta. Harjoittelun tarkoitus on HARJOITELLA työelämässä tarvittavia taitoja.

Harjoittelupaikka on myös selkeästi rajattu vain opiskelijoille, joilla on jo entuudestaan varallisuutta tai, joilla tutkintoon kuuluu 20 opintopisteen harjoittelu. Harjoittelusta saa vaihtelevia määriä opintopisteitä, mutta opintotukea saa vain jos saa 5 opintopistettä jokaista tukikuukautta kohden. Tässä tapauksessa neljän kuukauden harjoittelusta pitäisi saada 20 opintopistettä. Harva yliopistotutkinto ilmoituksessa edellytetyilla aloilla sisältää näin isoa harjoittelua. (en tiedä yhtään, joku muu voi kertoa onko jossain 20 pisteen harjoittelu ympäristö-, viestintä tai yhteiskuntatieteen tutkinnossa). 

Tiedän, että taloudellinen tilanne on huono ja kaikki tahot valittavat surkeaa rahatilannetta. Tiedän myös, että eteenkin luonto-liiton kaltaiset organisaatiot perustuvat paljon vapaaehtoisuuteen. Kuitenkin jatkuvasti kasvava nuorisotyöttömyys ei poistu sillä, että palkattomilla harjoittelijoilla korvataan määräaikaisia työntekijöitä. Se, että työpaikat voivat ketjuttaa tiettyjä hommia harjoittelun kautta on surullista ja ei anna nuorille positiivista kuvaa työelämästä. 

On kuitenkin olemassa esimerkiksi yliopistojen harjoittelutuki, jota opiskelijat voivat saada harjoittelua varten. Tällöin korkeakoulu sitoutuu maksamaan tietyn määrän palkasta ja työnantaja toisen. Tätä mahdollisuutta pitäisi käyttää juuri näihin paikkoihin, joilla ei ole mahdollista palkata itse kokonaan harjoittelijaa. Harjoittelutuen käyttöä pitäisikin kehittää kattamaan myös ammattikorkeakouluja, koska monet kesätyöpaikat edellyttävät harjoittelutuen saamista ja rajaavat näin ammattikorkeakouluopiskelijat ulkopuolelleen. 

On sanottu, että työhön antaa yhtä ison panoksen kuin siitä saatu palkkio on. Jos on palkkana nolla niin mitä voidaan edellyttää työpanoksesta?

Mistä löytää kesätöitä?

Tämä kysymys on vaikea. Siihen ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua, joten joudun käymään sitä vähän enemmän läpi.

Ammattiliitot tekevät työmarkkinatutkimuksia ja tässä on hyvä lähteä liikkeelle siitä. Otan esimerkiksi viime vuoden kesätyötutkimuksen omalta alata eli ympäristöalalta. Kysymyksenä oli miten sait kesätöitä ja kolmen kärki vastauksien suhteen on ollut samanlainen jo vuosia sekä kesätöitä hakiessa että ihan vakituistakin pestiä etsiessä. Kolmen kärki menee näin:

1. Suora yhteydenotto työnantajaan
2. Ilmoituksen perusteella
3. Henkilökohtaisilla kontakteilla

4L opiskelijoiden työmarkkinatutkimus 

Jätin pois kohdan "jatkoin vanhassa työpaikassa", koska se ei sinäänsä ole työn hakua vaikka onkin keino millä työpaikan on voinut saada. Keskitytään kuitenkin näihin muihin. 

Koska arvion mukaan alle 1/3 työpaikoista tulee ilmoituksen perusteella hakuun, nämä muut vaihtoehdot kattavat suurimman osan siitä, miten työpaikat menevät työmarkkinoilla. Ensimmäinen sääntö kesätöitä hakiessa onkin oma aktiivisuus. Eli kannattaa olla aktiivinen ja opetella käyttämään PUHELINTA. Korostan sitä, koska sähköpostin voi niin paljon helpommin jättää huomioimatta. 

Monesti työpaikkan samaiseen on vaikuttanut useampi tekijä kerralla. On saatettu saada vinkki kaverilta, josta on seurannut suora yhteydenotto työnantajaan. Suoraa yhteydenottoa varten kannattaakin listata eri yrityksiä ja paikkoja, joihin haluaisi joskus mennä töihin. Kannattaa tehdä hyvää taustatyötä kysesisestä organisaatiosta nettisivujen pohjalta. Kannattaa vastata kysymykseen: "Mitä annettavaa minulla on tälle firmalle?" Tämä on myös yleensä asia, mitä työnantajat haluavat tietää työhakemuksessa. 

Työpaikkailmoituksia kannattaa etsiä suoraan firmojen nettisivuilta. Monet tahot eivät halu julkaista niitä yleisissä hakuportaaleissa, koska silloin hakemuksia tulee tuplasti enemmän ja myös tuplasti enemmän huonoja. Tällöin firman henkilöt joutuvat käyttämään enemmän vaivaa sopivan henkilön löytämiseen. Jos halutaan saada vain henkilöitä, jotka ovat osoittaneet erikseen kiinnostusta kyseistä firmaa kohtaan laitetaan ilmoitus vain firman omalle sivulle. Voi myös olla, ettei mitään ilmoitusta ole, jolloin avoimia hakemuksia kannattaa jättää. 

No mutta, mistä niitä kesätyöpaikkoja oikeastaan sitten löytää?

Taas meillä on kolme vaihtoehtoa.

1. Internet

2. Sosiaaliset verkostot

3. Lehti-ilmoitukset

Näistä kolmas on nykyään katoava luonnonvara ja jättäisin sen huomioimatta kokonaan, jos haen kesätöitä. Joitain paikkoja on vielä pakko ilmoittaa lehdissä, mutta harvemmin tietyn alan kesätyöpaikkoja. Keskitytään noihin kahteen edelliseen.

Internet

Tärkeintä on taas muistaa se, että työnantajat eivät halua palkata ihmistä, joka haluaa mitä tahansa töitä vaan ihmisen, joka haluaa juuri sen hakemansa työn. Voit ihan hyvin hakea useampaa paikka kerralla, mutta silti kannattaa tehdä riittävä taustatyö jokaista varten, koska moni niistä voi olla juuri se oma juttu. 

Jos lähdet etsimään kaikkia satunnaisia kesätöitä alalta kuin alalta niin kannattaa ottaa sosiaalinen media avuksi. Monet firmat käynnistävät omat kesätyökampanjat nykyään facebookissa ja twitterissä, koska se tuo lisää näkyvyyttä firmalle. Kannattaa aloittaa kirjoittamalla kesätyöt hakukenttään ja katsomalla mitä tulee. 

Firmat

Jos taas haluat löytää oman alan yrityksiä niin joudut googlaamaan vähän syvemmältä. Suomessa on tuhansia yrityksiä ja niistä sen sopivan löytäminen vie aikaa. Kannattaakin aloittaa työnantajaliittojen sivuilta kuten http://ek.fi/ek-ja-jasenliitot/jasenliitot/ josta löytää alakohtaisesti eri työnantajaliittoja. Mene nyt työnantajaliiton sivulle ja etsi jäsenyritykset. Saat listauksen omalla alallasi toimista yrityksistä. Sitten vain nettisivuja tutkimaan ja puhelin käteen. Vastaavia nettisivuja on muitakin kuten http://amt.fi/fi/ josta löytyy myös listattuna eri alojen yrityksiä. 

Sosiaaliset verkostot

Hommahan lähtee sillä, että kerrot kaikille olevasi vaikka töitä. Nykyiset/entiset opiskelukaverit ovat suurella todennäköisyydellä tulevia työkavereita/esimiehiä/alaisia, joten kannattaa kertoa kaikille kun olet hakemassa töitä. Tällöin kaveri voi tietää vaikka omassa työpaikassaan avoimeksi tulevasta paikasta ja osaa vinkata sinulle siitä sekä kertoa myös työpaikallaan, että hänellä voisi olla joku joka osaisi tehdä tätä. Työpaikat menevät hyvin helposti suhteilla ja siksi suhteita kannattaakin olla moniin eri suuntiin. Ei koskaan tiedä, milloin niistä on hyötyä. 

Kerro kuitenkin aktiivisesti kavereille työnhakusi etenemisestä ja perusta esimerkiksi facebookryhmä tätä varten. Tällöin voit pyytää kavereita vinkkamaan paikoista, mitä he näkevät, suoraan sinulle. Työnhaustasi tulee yhtäkkiä peliä ja kaikki tuttavasti ovat siinä mukana. 

Lopuksi

Loppupeleissä ei ole oikotietä onneen vaan työnhaku vie kamalasti aikaa ja myös koettelee omaa jaksamista. Sitä kannattaa kuitenkin ajatella osana elämää ja yrittää oppia omien taitojen kehittyessä myös työnhakutaitoja. Niitä ei opeteta kovin paljon missään ja siksi tämä onkin yksi suurimmista näytönpaikoista mitä voi kokea. Kannattaa siis valmistautua huolella ja välttää yleisimmät mokat:

- Älä kirjoita geneeristä hakemusta ja lähetä sitä useaan paikkaan. Sen näkee ja huomaa helposti, että hakijaa ei kiinnosta tämä työpaikka. 

- Älä varsinkaan tee näin jos et osaa lähettää piilokopioita, koska usempi työnantaja on kertonut isoimmaksi kesätyömokaksi sen, kun lähettää saman hakemuksen useammalle työnantajalle ilman piilokopiota, jolloin työnantajat näkevät, keille kaikille hakemus on lähetetty. 

- Älä jää odottamaan jokaisen lähettämäsi hakemuksen jälkeen, että tärppääkö se vaan jatka vain hakemista. Hakemuksia saattaa joutua lähettämään kymmeniä. 

- Kysy suosittelijoilta aina lupa jokaista työpaikkaa kohtaan mihin olet hakemassa, on todella noloa, jos suosittelijalle soitetaan ja hän ei tiedä ollenkaan mistä on kyse. 

- Luetuta hakupaperit jollakulla muulla ennen kuin lähdet hakemaan töitä. Liitoilta saa hakemus- ja CV-neuvontaa tai kysy kavereilta kommentteja. 

- Opettele kertomaan itsestäsi perustiedot muutamassa minuutissa: Opiskelu- ja työhistoria sekä kiinnostuksen kohteet, oma osaaminen, vahvuudet ja heikkoudet. Ensin kannattaa opetella tunnistamaan oma osaaminen ja kertomaan siitä. Sitte vasta heikkouksia kannattaa opetella tunnistamaan, koska niiden tiedostaminen on yleensä ihmisille vaikeampaa. Kukaan ei ole täydellinen. Muista kuitenkin, että vahvuudet voittavat aina heikkoudet. 

  

- Ole oma itsesi ja ota työnhausta ilo irti. Jos tällä kertaa jostain ei paikka aukea niin kysele uudestaan ensi vuonna. Täällä on niin paljon siistejä paikkoja, missä voi työskennellä ja uskon, että jokaiselle on olemassa se oma unelmatyöpaikka. Sen löytäminen voi vain viedä aikaa. 

Prezi työnhaun välineenä

Netistä löytyy vaikka kuinka jänniä eri tapoja tuoda esiin omaa osaamista. Erilaiset video-CV:t nousevat yhä suositummiksi keinoiksi esitellä omaa osaamista. Tänään kerron teille Prezistä.

Prezi on eräänlainen tapa tehdä esityksiä. Sen ideana on olla oikeastaan yksi iso kuva, jota zoomailemalla pääsee eri kohtiin. Se on visuaalisesti näyttävä ja pienellä opettelulla sillä saa aikaan vaikka mitä.

Prezin esittely.

Jos haluaa lähteä tekemään työnhakua netissä, niin kannattaa muistaa visuaalinen merkitys. Paljon tekstiä sisältävät jutut eivät innosta ihmisiä vaan netissä oleva työnhakuprofiili on hyvin vahvasti näyttävän visuaaliseen ilmeeseen nojaava asia. Siksi kannattaakin käydä läpi omia kuvia, jotka voisivat sopia työnhakutarkoitukseen.

Prezin näkymä presentaatiota katselevalle

Presentaation ideana on tehdä hakijasta enemmänkin kuin vain työntekijä. Se antaa persoonallisuutta ja taustatarinaa henkilölle työntekijän takana.

Oma työnhakuprezin ohjeeni löytyy täältä.

Muutoksia työttömyysturvaan 2014

Kerrankin opiskelijoiden arkea on jotenkin helpotettu!
Ansiosidonnaisen työssäoloehdon kerääminen nimittäin helpottui vuoden alusta alkaen. Kerroin viime lokakuussa vähän ansiosidonnaisesta ja mitä sen saaminen oikeastaan merkitsee (http://merlihakeetoita.blogspot.fi/2013/10/esimerkki-ansiosidonnaisesta.html)
ja nyt tuo vaadittava työssäoloehto on pienentynyt 34 viikosta 26 viikkoon. Tämä helpottaa selkeästi opiskelijoiden ansiosidonnaisen piiriin pääsemistä. Eli nyt tarvitsee olla töissä vain 6.5 kuukautta, jotta on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Tietenkään kaikkia uudistuksia ei tehdä ilman myös kuluja ja samalla pienennettiin uusien työntekijöiden työttömyysturvaa eli henkilöiden, joilla on alle 3 vuotta työkokemusta. He voivat jatkossa saada maksimissaan 400 päivää päivärahaa kun taas muilla se on 500 päivää. Toivottavasi kovinkaan moni nuori ei joudu olemaan yli tuota 400 päivää työttömänä heti valmistumisen jälkeen kun näitäkin valitettavasti on.
Nyt jos koskaan kannattaa kuitenkin liittyä kassaan ja kerätä työssäoloehto täyteen!

Lue myös lisää http://www.kela.fi/kenelle_tyossaoloehto

Kesätyökiertue alkaa!

Vuoden kiireisin aika alkaa huomenna, kun kesätyökiertue alkaa eri paikkakunnilla. Kiertueelle osallistuu oma liittoni Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto sekä Metsänhoitajaliitto. Olemme pitäneet tätä kiertuetta yhdessä jo vuosia. 

Kesätyökiertue on tapahtuma, jossa pidän aina 10-14 ständiä ja 14-16 luentoa kesätyöasioista. Luennolla käydään asioita ensisijaisesti luonnon- ja ympäristötieteen näkökulmasta, mutta työnhakuvinkit pätevät kenelle vain. Jos siis olet lähettyvillä niin tule kuuntelemaan luentoa. 

Tässä vähän asioita, mitä luento sisältää:

• Työmarkkinatilanne luonnon- ja ympäristötieteen alalla. 

• Eri sektoreista ja niiden työpaikoista

• Työnhausta

• Oman osaamisen tunnistaminen

• Työpaikkojen etsiminen

• Omat asiakirjat eli hakemus ja CV

• Haastatteluun valmistautuminen

• Työsopimuksen tekeminen

• Ansiosidonnainen työttömyysturva

• Työmarkkinajärjestelmä

Eli paljon asiaa on ahdettu kahteen tuntiin. Jos saisin päättää, tämä luento olisi pakollinen kaikille opiskelijoille, koska se sisältää sen minimin tietoa työasioista, mitä jokaisen tulisi tietää. 

Kiertue starttaa Viikistä ja loppuu Forssaan. 

Aikataulu ja paikkakunnat (osa luentosaleista varmistamatta):

• Helsinki
• 14.1. Viikissä infopiste Biokeskus 2:n aulassa ja luento on salissa LS 2012. 
• 15.1. Kumpulassa infopiste Physicumin aulassa ja luento on Exactumin salissa B121.
• Jyväskylä
• 16.1. Infopiste Ylistöllä fysiikan aulassa. Luento salissa FYS3
• Kuopio
• 21.1 Infopiste Snellmanialla. Luento: S32
• Joensuu 
• 22.1 Infopiste Naturalla. Luento N105
• Oulu
• 28.1 Infopiste vihreillä naulakoilla
• Turku
• 29.1 Infopiste ainakin LT1 aulassa. Luentosali LT1 XI
• Forssa 6.2.

Eli tervetuloa kuuntelemaan kesätyöluentoa!

Miksi kuulua ammattiliittoon?

Nyt alkaa omalta osalta vuoden kiireisin aika, kun liittoni kesätyökiertue alkaa huomenna.

Kesätyökiertueen aikana kierrän läpi eri korkeakouluja kertomassa luonnon- ja ympäristötieteen opiskelijoille työelämän kiemuroista. Kiertueeseen kuuluu aina ständi kampuksella klo 10-14 ja sen jälkeen luento klo 14-16. 

Kiertue on yksi parhaista keinoista kertoa opiskelijoille työelämäasioita, mutta joka vuosi myös harmittaa, että monet jättävät luennon väliin. Moni opiskelija ajatteleekin, että ammattiliittoasiat eivät kuulu vielä opiskelijalle ja että työelämä on niin kaukainen asia, ettei vielä kannata siitä murehtia. Oma viestini on toisenlainen. Tässä muutamia syitä miksi ammatto on hyvä tuki ja turva jo opiskelijana:

• Koulutukset kuten CV-klinikat. Annan itse opiskelijoille CV-palautetta ja usein ne, jotka lähettävät CV:n kommentoitavaksi ovat jo hyvin perehtyneet asiaan. Netistä löytyy lukematon määrä malleja CV:n toteuttamista varten ja tällöin osa niistä voikin sekoittaa lopputulosta. Kuitenkin usein ne, joiden CV:t kommentoin eri tapahtumissa, ovat juuri niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Moni kuitenkin sanoo ettei uskalla lähettää CV:tä mihinkään kommentoitavaksi, mutta kehtaa kuitenkin lähettää sen aina mahdollisille työnantajille. Kannattaa rohkeasti vain ottaa kaikki apu vastaan mitä voi saada. 
• Työttömyysturva ja ansiosidonnainen. Tämä on ehkä tärkein asia, jonka voi oppia ja moni kuuleekin asiasta vain kesätyöluennoilla tai muissa ammattiliittojen infoissa. Harva ottaa asiasta selvää itse ja tämä on sen verran tärkeä asia, että melkein soisin sen kuuluvan osaksi pakollisia opintoja.  Saan vuosittain paljon puheluita vastavalmistuvilta opiskelijoilta, jotka kertovat valmistuvansa kuukauden päästä ja etteivät he ole liittyneet kassaan kun eivät tajunneet sen merkitystä. Työttömyyskassa on se paikka, joka myöntää ansiosidonnaista työttömyyskorvausta kun töitä ei ole ja sitä voi hakea heti valmistumisen jälkeen. Työttömyyskassaa varten pitää vain olla täyttänyt työssäoloehto, jonka kerääminen ei onnistukaan enää viimetipassa. Työssäoloehdon mukaan sinun täytyy olla ollut kassaan liittymisen jälkeen 26 viikkoa töissä (vähintään 18 tuntia viikossa, palkka TESin mukainen tai vähintään 1154 euroa kuussa täyspäiväisestä työstä). Kassaan ei voi liittyä takautuvasti eli se toimii vähän niin kuin vakuutus eli vasta sitten kun tietää, että on jäämässä työttömäksi, ei voi enää äkkiä liittyä ja olettaa saavansa samoja etuja kun muut. Moni opiskelija lykkää kassaan liittymistä sillä verukkeella kun kassamaksu on kallis (oma kassa IAET-kassa on 75 euroa vuodessa). Kuitenkin paljon kalliimmaksi tulee valmistumisen jälkeen elämä kun kaikki opintoetuudet lakkaavat ja jos ansiosidonnaista ei saa. Ansiosidonnaisen suuruus esimerkiksi 1700 euron kuukausipalkalla on jo 1100 euroa kuussa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin kelan peruspäiväraha, joka on vähän alle 700 euroa. 
• Lakimies. Ammattiliiton jäsenistä noin joka kymmenes on vuosittain yhteydessä liittoon. Tämä on melko paljon ja monet yhteydenotoista tulevat opiskelijoilta. Opiskelijoita on työelämässä helppo vähän vedättää, koska he tuntevat omat oikeutensa kaikkein heikoiten. Ongelmat alkavat usein jo työsopimukseen ujutetuista pykälistä, joiden mukaan opiskelijan voi laittaa tekemään melkein mitä vain. Myös lomakorvauksien maksamisesta ja viivästyneistä palkoista tulee paljon yhteydenottoja. Liiton lakimies auttaa kaikkia jäseniä ja vie asiat loppupeleissä myös oikeuteen asti. Monet asiat kuitenkin ratkeavat jo yhdellä soitolla lakimieheltä työnantajalle. 
• Verkostoituminen. Työnhakuilmoituksissa näkyy jo nykyään enemmän ja enemmän mainintoja siitä, että halutaan henkilö, jolla on kattavat ammatilliset verkostot omalta alalta. Verkostoituminen alkaakin jo heti opiskelujen aluksi kun tutustuu uusiin opiskelukavereihin. Siksi myös vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistuminen on tärkeä osa tulevaa työuraa ajatellen, koska hyvin todennäköisesti omat opiskelukaverit ovat tulevia kolleegoja. Liiton tapahtumissa tapaa myös muiden pääaineiden opiskelijoita ja verkostoituu poikkitieteellisemmin, joka on suuri valtti työelämässä. 
• Sitten tietenkin pitäisi mainita iso kasa kaikkia mahdollisia etuja ja alennuksia, mitä liiton jäsenille tarjotaan. Useimmat niistä eivät vain ole ihan opiskelijabudjettiin meneviä, mutta mainitsen yhden. Nimittäin vakuutusedut tuovat ihan tuntuvan säästön. Kotivakuutuksesta opiskelija on saanut 30 % alennuksen joka syksy fukseille tarkoitetusta kampanjasta. Kaikkiin etuihin voi tutustua tuolla http://www.jasenedut.fi/

No siinä oli näin nopeasti heitettynä muutama hyvä syy miksi kuulua liittoon. Tietenkin vielä yksi tärkeimmistä asioista on tietenkin oma voima neuvotteluasemissa työnantajaliittoja kohtaan. Hyvä sanonta ammattiyhdysliikkeestä onkin, että "Ei se ole voiman käyttö vaan näyttö" eli se, että jos työnantaja alkaa sanella kaikkia ehtoja niin työntekijät voivat mennä lakkoon. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä, vaan kaikki haluavat työrauhan säilyvän. Lakko on vasta viimeinen keino, jolla saadaan asioita sovittua. Siinä vaiheessa kun työpaikalla ihmiset eivät kuulu liittoihin, työnantaja voi oikeasti sanella ehdot ja lakkoon meneminen ei auta kun taustalla ei ole vahvaa neuvottelukoneistoa, joka pitäisi työntekijän puolia. Myöskään lakon ajalta ei saa korvauksia kun lakkokassat ovat liittojen alaisia. Suomessa homma toimii, koska tarpeeksi moni kuuluu liittoihin ja vähitellen muuallakin maailmassa yritetään saada ammattiliittojen asemaa paremmaksi, jotta työntekijöiden oikeudet paranisivat. 

Huomisesta alkaen kerronkin opiskelijoille, miksi liittoon kuuluminen on tärkeää ja toivottavasti moni ymmärtääkin viestin. 

Kesätyöpaikkoja facebookissa

Duunitori on luonut eri paikkakunnille omat sivustot, johon tulee automaattisesti monista eri palveluista listaus avoimena olevista kesätöistä. Kannattaa siis mennä tutkailemaan omaa ryhmää. Lisää paikkakuntia löytyy kirjoittamalla facebookin hakuun kesätyöt ja se ehdottaa automaattisesti kasaa paikkauntia.

Helsinki: https://www.facebook.com/kesatyot.helsingissa
Turku: https://www.facebook.com/kesatyot.turussa
Tampere: https://www.facebook.com/kesatyot.tampereella
Jyväskylä: https://www.facebook.com/kesatyot.jyvaskylassa
Joensuu: https://www.facebook.com/kesatyot.joensuussa
Kuopio: https://www.facebook.com/kesatyot.kuopiossa
Oulu: https://www.facebook.com/kesatyot.oulussa